1. Pulp Fiction (1994)
ohj. Quentin Tarantino
Nykyajan tunnetuimpia elokuvia jota on jo vähän vaikea suhteuttaa mihkään listoihin. En osaa sanoa tarkalleen, mutta pitkälle toistakymmentä kertaa olen leffan nähnyt. Sitä ei voi millään kiistää, etteikö Pulp Fiction olisi 90-luvun parhaita elokuvia. En nyt tiedä onko se paras, mutta ykkössijalle sen sijoitin. Kaikki tällä listalla ovat jokatapauksessa yhdenvertaisia loistavuudessaan.
2. Mafiaveljet (GoodFellas, 1990)
ohj. Martin Scorsese
I'm funny how? Like a clown? Joe Pesci tekee yhden ikimuistoisimmista rooleista. Sopranos -sarja muistuttaa hyvin paljon Mafiaveljien tyyliä, pelkäästään hyvällä. Musiikit on taidokkaasti valittu, ei siinä etteikö ylläolevassa Tarantinon teoksessa olisi myös. Scorsesen parhaita elokuvia.
3. Seitsemän (Se7en, 1995)
ohj. David Fincher
Murhaaja tappaa seitsemän kuolemansynnin mukaan. Seitsemän on yksi parhaiten kirjoitetuista murhatarinoista ikinä.
4. Saksikäsi Edward (Edward the Scissorhands, 1990)
ohj. Tim Burton
Burtonin Frankenstein-pakkomielle esiintyy Saksikäsi Edwardissa eniten edukseen. Tietynlainen variaatio Mary Shelleyn klassikosta tämäkin. Todella hieno sellainen.
5. Eyes Wide Shut (1999)
ohj. Stanley Kubrick
Kubrickin jäähyväiselokuva, jonka ensi-iltaa hän ei ikinä nähnytkään. Kaunis päätös upealle uralle.
6. Piina (Misery, 1990)
ohj. Rob Reiner
I'm your number one fan. Kathy Bates esittää yhden karmaisevimmista roolisuorituksista Reinerin rajuimmassa elokuvassa, joka perustuu Stephen Kingin kirjaan.
7. Cape Fear (1991)
ohj. Martin Scorsese
Scorseselta tilaustyönä valmistunut Cape Fear on uusi versio 1962 vuoden klassikosta. Jopa parempi kuin alkuperäinen.
8. American Beauty (1999)
ohj. Sam Mendes
Hienosti kuvaillut ihmiskohtalot tavoittelevat amerikkalaista unelmaa tahoillaan.
9. Fight Club (1999)
ohj. David Fincher
Seitsemän tavoin mielettömän vaikuttava juoni ja hauskoja yksityiskohtia.
10. Gattaca (1997)
ohj. Andrew Niccol
Ainut listan liian vähälle huomiolle jäänyt leffa. Niccolin äärettömän upeannäköinen Gattaca on vuosikymmenen paras scifi-elokuva ja upeaa katsottavaa vaikkei juoni olisikaan ollut niin hyvä, mitä se kaikenlisäksi on.
+ Hämärästä Aamunkoittoon (From Dusk till Dawn, 1996)
ohj. Robert Rodriquez
Erittäin taattua Tarantino/Rodriquez-kamaa. Mitä vähemmän tietää etukäteen, sen parempi.
+ Pelkoa ja Inhoa Las Vegasissa (Fear and Loathing in Las Vegas, 1998)
Korvaamaton huume-elokuva. Johnny Depp tekee ehdottomasti oman suosikkiroolini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti