tiistai 20. heinäkuuta 2010

Ulver: Nattens Madrigal -box (1997, 2010)



"In the presentation of this Concept it hath been natural for us to choose a violent musicall Expression, seeing that the lycanthropicall Idea embodieth much untamed Force" - Aiwarikiar

Ehken tee nyt varsinaisesti levyarviota musiikillisesta sisällöstä, vaan tarkoitus olisi siis esitellä tämän klassikon spessuboksia niille, joille äänite on jo aiemmin tuttu. Rajoitettu painos sisältää vinyylin, cd-levyn ja t-paidan. Uuden painoksen esittelyn lisäksi käyn läpi asioita tämän 1996 nauhoitetun levyn asemasta, levyn tehneestä bändistä ja sen lähivuosien kaupallistumisesta. En siis aio suositella levyä kellekään, vaikka se onkin omalla tavallaan itselleni yksi erityisen tärkeistä julkaisuista. Siihen lie turha tutustua, jos genre ei ole tuttu, saati mieleen. Black Metalin kuuntelua tuskin kannattaa aloittaa tästä.


Uuden painoksen levyn kansitaiteesta on rajattu osa reunoista pois.

Legenda #1. Levy on nauhoitettu keskellä metsää
Leganda #2. Levy on kasiraitamankalla nauhoitettu, jotta bändi on voinut törsätä Century Medialta saadut rahat kalliisiin vaatteisiin, autoihin, päihteisiin yms.

Todellisuudessa tämä Ulverin ainut ison lafkan julkaisema levy on saanut kulttistatuksensa jotakuinkin valheellisin ansioin. Bändi ja Century Media eivät tulleet alkuunkaan juttuun, Ulver teki epätuotetun levyn joka koostui vanhoista julkaisemattomista sävellyksistä, tyyliltään raakaakin raaempi, kunnianosoituksena Darkthronen Transilvanian Hungerille. Tuotantoyhtiö ei pitänyt tuotoksesta, joka ei ollut aiempien levyjen tavoin kauniin folkhenkinen, mutta promosi sitä keksien myytin jonka mukaan se olisi metsän keskellä nauhoitettu.


Paita on L-kokoa ja etupuolella Vargnattin uuden painoksen kansikuva. Takana N niinkuin Nattens Madrigal.

Riitautumisen jälkeen Ulverin pääpiruna alusta asti toiminut Kristoffer G. Rygg perusti oman tuotantoyhtiön ja bändi julkaisi menestyneimmäin levynsä Themes from William Blake's The Marriage of Heaven and Hell (1998), jonka uusi soundi saattoi tulla melkoisena yllätyksenä norjalaisen bm-kulttuurin faneille. Tuplalevy sisälsi kokeellista industial/ambientia ja puhekerrontaa. Siitä lähtien Ulverin musiikki on tyyliltään leijaillut kaukana metallista neoklassismin, minimalismin, jazzin, progerockin ja elokuvamusiikin parissa.




Vinyylin suojapaperissa lyriikat norjaksi ja käännökset englanniksi.

Ulverin alkuaikojen tuotanto on osa norjalaisen Black Metal-musiikin historiaa. Vargtatt-demo (1993), Bergtatt (1994), Kveldssanger (1995) ja Nattens Madrigal (1997) ovat kiistatta klassikoita. Kveldssangerkin mielletään osaksi tuota bändin Black Metal Trilogiaa, vaikka puhdasta akustista neofolkia onkin. Viimeistään bändin totaalinen metamorfosis näiden levyjen jälkeen ja keikkailemattomuus teki siitä mystisen kulttibändin, joka keräsi vahvan fanikannan.

Shadows of the Sunin (2007) jälkeiset tapahtumat ovatkin sitten rikkoneet illuusion, fanituotteita on alettu suoltaa niin bändin kuin muidenkin tahojen suunnasta. Ulver aloitti myös keikkailemaan kokeillen ensin kepillä jäätä esiintyen Norjassa, Lillehammerissa, kirjallisuusmessujen yhteydessä pienessä auditoriossa. Paikalle saapui sakkia ympäri maailmaa, itsekin otin siis osaa. Upean shown bändi toki tarjosikin ja päätti jatkaa live-esiintymisiään.

Ensimmäisen Ulverin vinyylilevyn ostin Lahden Sarvilevyistä, joka oli A Quick Fix of Melancholy. Toinen oli Svidd Neger Norjan keikalta. Seuraavaksi kolme viimeisintä täyspitkää Nosturin keikalta. Nyt tämä kuudes, tuskin bändin itsensä siunausta saanut, Century Median julkaisema boksi. Vielä hetki sitten oli aika, kun juuri mitään näistä ei ollut mahdollista löytää mistään. Tämäkin boksi on siis miellettävä täysin rahastukseksi, täkynä vielä 700 kappaleen painos maailmanlaajuisesti.


Vastaavia bokseja on näemmä tehty muidenkin bändien julkaisuista.

Siitä huolimatta, että boksi on ilmeinen rahastuskeino, se on mukava lisä kokoelmiin. Alkuperäisestä vinyylipainoksesta olen haaveillut toki aikani, mutta hinta liikkuu korkealla. Levyjä ei ole uudelleen masteroitu, vaan alkuperäisen tarkoituksellinen ääniasu on tallella. Tässä tapauksessa se on ilman muuta hyvä asia, toisaalta oli taas hyvä että Kyrck Productionin uudet painoksett Vargnatt-demosta olivat kokeneet jonkinasteista rukkausta, saaden levystä huomattavasti miellyttävämmän kuunnella. Formaattien välisissä nyansseissa ei ole mitään erityisen huomattavaa eroa, mutta vinyylimuotissa Nattens Madrigal soi ehkä aavistuksen smoothimmin, eikä diskanttisäksätys ole aivan niin päällekäyvää.


Lp-hyllyn katseenvangitsija.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti