torstai 23. helmikuuta 2012

Saapasjalkakissa (2011)




DreamWorks Animationin alkutaipaleella seurasin julkaisuja innolla, mutta jostain syystä elokuvat jäivät muiden studioiden varjoon myöhemmin. Teknisesti se ei ole muista jäljessä, mutta ehkä vahvempi omaleimaisuus pitäisi sen parhaiden joukossa. Tarkemmin sanottuna olen katsonut miltei kaikki studion elokuvat aina Virran viemään saakka, sen jälkeen sivistykseeni on kerennyt kasvaa kuuden vuoden aukko aiheen tiimoilta. Onneksi tilannetta tasatakseni olen nyt nähnyt tämän upean uutukaisen, Saapasjalkakissan nimeltään.

Papuklubin ensimmäinen sääntö - papuklubista ei puhuta. Papuklubin toinen sääntö - papuklubista ei puhuta!

Saapasjalkakissa on aivan uskomattoman näyttävä, vauhdikas, hauska ja tarinaltaan toimiva. 3D-efekti tekee takaa-ajokohtauksista ja muutamasta muusta rymistelystä todella upeaa katsottavaa, eikä animaation tasossa ole muutenkaan moitteelle sijaa. Korkeintaan Tyyris Tyllerön ulkomuoto olisi voinut olla mieleisempi. Jatkuvaa toimintaa ja melskettä elokuvassa on kuitenkin välillä turhankin tiuhalla sarjatulella, eikä muutama rauhoittelu olisi ollut pahitteeksi.

Perinteisen saapasjalkakissan tarinaa elokuva ei tarjoa, Perraultin klassinen satuhahmo on Shrekistä revitty versio ja tarinassa pyöritään enemmän Jaakko ja pavunvarsi -sadun ympärillä, sekä muiden legendojen ja yleisen elokuvailottelun. Saapasjalkakissasta saattaa vanhempi leffahönö löytää pitkän liudan viitteitä elokuviin, psykologisista trillereistä westerniin ja paljon muitakin vitsejä, jotka on suunnattu vain aikuisemmille katsojille. Kaikkiaan kaikenikäisille sopiva, erittäin näyttävä animaatiosatu. Itse kävin katsomassa dubatun version ja ääninäyttely oli varsin toimivaa, vaikka alkuperäisessä olisikin ollut tarjolla Antonio Banderas ja Salma Hayek.


4 kommenttia:

  1. Uuh, toinen tykkääjä. Mullahan tää nousi kertaistumalta suosikkianimaatiokseni, joskin tähän saattaaa toki vaikuttaa sekin, että en ole niitä niin paljon nähnyt ja esimerkiksi paljon Disneyn klassikoita ja Studio Giblin leffoja on näkemättä. Tosin tätä katsoessa en niinkään keskittynyt siihen, että kyseessä oli animaatio, vaan nimenomaan vauhdikkaasti etenevä seikkailuelokuva, jossa huumorikin oli juuri sopivalla volyymilla ja minä kyllä tykkäsin kuin hullu puurosta. <3

    Ja näköjään valittu sama lainauskin. :D

    VastaaPoista
  2. Ehdottomasti tykkääjä! Elokuva asettaa taas rajoja animaation yleistasolle, etenkin nuo takaa-ajot ja muut "kamera-ajot" eivät voi muuta kuin ihmetyttää upeudellaan. Pieksee mielestäni jopa Pixarin uusimmat tuossa osa-alueessa. Animaatioelokuvia on tullu seurailtua niin kauan ja hartaasti ettei tämä nyt ihan korkeimpaan kastiin pääse, mutta erinomainen yksilö kuitennii.

    Näköjään oltu kaikinpuolin aika samoilla linjoilla. Papuklubi oli hauska veto ja jäi mieleen, sitä paitsi symppiskerho etenkin ajatuksena muutenki.

    VastaaPoista
  3. Jep, mä olin se joka ei tykännyt. Kaksi tähteä. :)

    VastaaPoista
  4. Toiset arvostaa niin eri asioita, ymmärrän kyllä hyvin niitäkin jotka ei saappiksesta saa mitään irti. Katti oli kuitenkin parhaimmillaan teatterissa, eikä välttämättä toimi enää ihan yhtä hyvin kotisohvalta katsottuna, mutta teatteriarvioinneissa on pakostikin mukana tuo elämyslisä. Etten sanoisi vahva nelonen :)

    VastaaPoista